Tähtitaivaan musiikia – musiikin ja astrologian kohtaamisia
Musiikin ja astrologian yhteydet ovat monet ja moninaiset. Esimerkiksi Pythagoras pohti 2500 vuotta sitten sfäärien soiton ideaa. Hänen mukaansa planeetat lauloivat kulkiessaan taivaalla. Ajatus hämmästytti jo filosofin ja ensimmäisen länsimaisen tiedemiehen aikalaisia, mutta on samalla ollut yksi mystiikan keskeisiä teemoja, jonka yhä uudet sukupolvet ovat löytäneet.
Suuri tähtitieteilijä ja astrologi Johannes Kepler tutki tätä samaa teemaa 1600-luvun alkupuolella. Hän uskoi lukujen, planetaaristen liikkeiden ja musiikin väliseen kolmiyhteyteen. Tämä yhteys oli hänen innoituksensa, joka johti Keplerin lakeina tunnettujen planetaaristen lakien löytämiseen.
Pythagoraan ajatuksiin ja myös Keplerin löydöksiin tuli aivan uudenlaista katetta, kun NASA:n avaruusluotaimet tallensivat 1980-luvulla mm. taivaankappaleiden magnetosfäärien ja aurinkotuulen kohtaamisten tuottamaa informaatiota. Se dekoodattiin ihmisen kuuloalueelle (n. 20 – 20 000 hertsiä eli värähdystä sekunnissa) ja huomattiin, että materiaali sisälsi paljon musiikillisia rakenteita.
Elementit ja musiikki
Musiikin ja astrologisten tekijöiden suhdetta pohdittaessa voidaan ottaa esiin myös hieman toisenlaisia, ehkäpä käytännöllisempiä kuulokulmia. Hyvänä esimerkkinä ovat tunnettujen säveltäjämestareiden ja heidän edustamiensa astrologisten elementtien suhde. Tämä on tietysti yksinkertaistava malli, mutta voi siitä huolimatta valottaa sitä, miten kuuluvat musiikissa. Ainakin joissain tapauksissa eri elementtien arkkityyppiset laadut ovat selvästi läsnä.
Olen valinnut tarkasteluun muutaman viime vuosisatojen tärkeimmistä musiikkimestareista, joiden teokset ovat ilahduttaneet ja kohottaneet miljoonia ihmisiä vuosikymmenten ja –satojen ajan.
Klassiset elementit (tuli, maa, ilma ja vesi) on usein yhdistetty luonteenlaatuihin, esimerkiksi Galenokselta peräisin olevaan keskiajan ja renessanssin “humoraalioppiin”: tuli edustaa kiivasta koleerista, ilma iloista sangviinista, maa hidasta flegmaattista ja vesi synkkää melankolista luonnetta. Nämä luonnehdinnat ovat tietysti oman aikansa lapsia, mutta voivat kuitenkin antaa suuntaa ajatuksillemme. Elementit liittyvät eri eläinradan merkkeihin seuraavasti:
Tuli – Oinas, Leijona ja Jousimies
Maa – Härkä, Neitsyt ja Kauris
Ilma – Kaksonen, Vaaka ja Vesimies
Vesi – Rapu, Skorpioni ja Kalat
Tuli ja maa, Beethoven ja Brahms
Tulielementin tyylipuhtaimpia edustajia sävelten mestareiden parissa on Ludwig van Beethoven (16.12.1770 – 26.3.1827), tuo myöhäisklassismin ja varhaisen romantiikan säveltäjänero, jonka musiikissa soivat vapaudenrakkaus, perimmäisen totuuden etsintä, suuruus ja suoraviivaisuus. Beethovenilla on toki herkät hetkensä, mutta usein musiikki etenee tulisesti ja pyrkien ikään kuin vakuuttamaan ihmiset. Näin tämä juttu ON! Kuulostaako tulielementiltä? Ihan varmasti.
Hienoimpia ilmaisuja beethoveniaanisesta sisäisestä palosta ovat Kohtalonsinfonia (Sinfonia nro 5; sen Beethoven sävelsi saadessaan tietää tulevansa kuuroksi) ja jättiläismäinen Kuorosinfonia (Sinfonia nro 9), joka mullisti solisti- ja kuoro-osuuksineen koko sinfonisen kirjallisuuden.
klikkaa kuva suuremmaksi
Beethoven sanoikin parhaaseen jouskarityyliin, että mikäli hänellä olisi käytössään vielä useampia orkestereita, ne eivät siltikään riittäisi hänelle ilmaisemaan kaikkea sitä, mitä hän halusi ilmaista musiikkinsa kautta. Tällä äkkiväärällä, omasta arvostaan hyvin tietoisella säveltäjämestarilla oli lisäksi syntymäkartallaan Jupiter (Jousimiehen hallitsijaplaneetta) ilman aspekteja eli määräkulmia muihin planeettoihin. Tällainen aspektiton planeetta saa yksilön usein toimimaan jotenkin kaikki-tai-ei-mitään –pohjalta. Säveltäjän oma kommentti puhuu puolestaan.
Jos Beethoven on hyvin tyypillinen tulielementin edustaja musiikissa, yhtä tyypillinen maaelementin säveltäjä on Johannes Brahms (7.5.1833 – 3.4.1897). Myös hän oli hyvin tuottelias säveltäjä, jonka musiikissa klassiset piirteet yhdistyivät romantiikan aikakauden henkeen.
klikkaa kuva suuremmaksi
Maalementti edustaa tuleen verrattuna päinvastaista lähestymistapaa todellisuuteen ja taiteeseen. Maaelementille on tyypillistä juurevuus, käytännöllisyys, harkinta, verkkaisuus ja rakenteiden lujuus. Nämä kaikki ovat läsnä Brahmsin tuotannossa, joka sisältää mm. kamarimusiikin rakastetuimpia helmiä, neljä sinfoniaa, kaksi pianokonserttoa ja ehkäpä huipentumana Saksalaisen sielunmessun.
Brahmsin musiikin arkkitehtonisuus, rakenteellinen eheys, teemojen hidas kehittely, loogisuus ja bassolinjojen kannatteleva voima viittaavat kaikki juuri maalementin vaikutukseen. Brahms ikään kuin rakentaa musiikillista pyramidia alhaalta ylöspäin, pohjakerroksista korkeuksiin. Upeimpia saavutuksia tässä ovat kolossaalinen 2. pianokonsertto ja 4. sinfonia, joka on yksi kauneimmista koko sinfoniakirjallisuudessa.
Brahmsin musiikki ei virtaa yhtä vuolaana kuin monen muun klassisen mestarin säveltaide, mutta jos se häviäävuolaudessa, se voittaa rakenteiden lujuudessa ja muotojen hiotussa puhtaudessa. Tämä musiikki inspiroi oivallisesti esimerkiksi kirjoittajia, niin kuin olen vuosikaudet havainnut.
Kyllä Brahmsin musiikista löytyy toki tultakin. Hänen nousumerkkinsä on luultavasti Oinas, ja tästä eläinradan ensimmäisestä merkistä löytyvät myös Pluto, Jupiter ja Merkurius, jotka sijaitsevat lisäksi aivan askendentilla. Mestarin laajassa tuotannossa ehkäpä rakastetut Unkarilaiset tanssit edustavat puhtaimmillaan tätä tulisempaa Brahmsia. Hänen kartaltaan löytyy muuten yksi keskeisimmistä taiteen aspekteista eli Venuksen ja Neptunuksen kolmio, joka viittaa tyypillisesti jo aiemmissa elämissä hankittuun musiikilliseen lahjakkuuteen.
Ilma ja Vesi – Mozart, Mendelssohn ja Chopin
Ilma on elementeistä ilmavin, sosiaalisin ja kommunikatiivisin. Sen korostuneisuus voi tehdä ihmisestä eräänlaisen “sosiaalisen päiväperhosen”, kaikista ja kaikesta kiinnostuneen, uteliaan yksilön, joka kuitenkin voi kuluttaa liikaa voimiaan suuntaamalla niitä kaikkiin ilmansuuntiin. Venäläinen sanonta kuvaa hyvin tätä ylenpalttisuutta: jos metsästään kahta jänistä yhtä aikaa, ei ehkä saa kumpaakaan.
Musiikissa tämä elementti tuottaa yleensä ilmavuutta, kepeyttä ja ehkäpä älyllisiä painotuksia, jotka eivät välttämättä tavoita sydämen sävellajia. On toki poikkeuksiakin. Suurista säveltäjämestareista ehkäpä Wolfgang Amadeus Mozart (27.1.1756 – 5.12.1791) ja Felix Mendelssohn (3.2.1809 – 4.11.1847) edustavat ilmaelementin kypsimpiä hedelmiä. Molemmat ovat musiikinhistorian suurimpia luonnonlahjakkuuksia, ja heidän musiikissaan – ehkäpä erityisesti sinfonioissaan – sävelet kohoavat korkeisiin sfääreihin ja avaavat kuulijoille uusia oivalluksia todellisuuden luonteesta.
klikkaa kuva suuremmaksi
On sanottu niinkin, että Albert Einstein (joka oli kelpo amatöörimuusikko) sai inspiraation suhteellisuusteoriaansa juuri Mozartin musiikista. Lisäksi Einstein kirjoitti, että ”Emme voi luopua toivosta ihmiskunnan suhteen, kun tiedämme, että Mozart oli ihminen.”
Mozartin syntymäkartalla Jupiterin sijainti Vaa’an merkissä on varsin tyypillinen taiteen indikaattori, kun taas Auringon ja Saturnuksen yhtymä viittaa auktoriteettiongelmiin – niitähän rakastettu säveltäjä kohtasi läpi elämänsä. Kuitenkin hänen innoituksensa oli valtava, hänhän kuuli musiikin henkisesti ja kirjoitti sitten kuulemansa paperille.
Tunteisiin liittyvän vesielementin ehkä tyypillisin edustaja suurten säveltäjien joukossa on Frédéric Chopin (1.3.1810 – 17.10.1849), joka on pianomusiikin ehkä suurin nero ja kehittäjä. Chopinin musiikin tunneskaala on valtava, ja monet sävellykset viittaavat lisäksi suoraan vesielementtiin (mm. Sadepisarapreludi ja Valtamerietydi).
Kalojen mer(k)issä syntyneen ihmisen tunnevoima, emotionaalinen herkkyys ja rikas mielikuvitus saavat hienostuneen soivan ilmauksensa puolalaismestarin kuolemattomissa preludeissa, etydeissä, masurkoissa, poloneeseissa ja muissa teoksissa, joissa Chopin opetti pianon laulamaan. Lukemattomat ihmiset ovat saaneet lohdutusta näistä kimmeltävistä sävelistä, joita on käytetty omana aikanamme myös mm. enkeliyhteyksien voimistamiseen, meditaatioon ja muihin henkisyyden ilmentymiin.
Tietysti mm. nousumerkki värittää niin säveltäjillä kuin kaikilla muillakin aurinkomerkin vaikutusta. Chopinin Neitsyt-nousu näkyy hyvin hänen päättymättömässä omien teostensa korjailussa, pikkutarkkuudessa ja täydellisyyden tavoittelussa.
Moderneista säveltäjämestareista ehkä tyypillisin Kalojen merkin edustaja on armenialais-yhdysvaltalainen Alan Hovhaness (8.3.1911 – 21.6.2000), jonka yli 70 sinfoniaa ja lukematon määrä muita teoksia on ehtymätön aarreaitta kaikille musiikin, mystiikan ja astrologian yhteyksistä kiinnostuneille. Suuri vesikolmio – mukana Neptunus Ravussa, Jupiter Skorpionissa ja Aurinko Kaloissa – läpäisee Hovhanessin kartan ja kertoo hänen kohdallaan valtavasta henkisestä inspiraatiosta ja nosteesta.
* * *
Tämä on hyvin lyhyt ja kursorinen johdanto kiehtovaan aihepiiriin. Olen kirjoittanut mm. sfäärien soiton teemasta laajemmin kirjassani Musiikin korkeammat oktaavit – ääni ja musiikki meissä ja maailmankaikkeudessa (Dialogia, 2004) ja Suomen astrologisen seuran Astrologos-lehdessä.
Erkki Lehtiranta